Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty


Kirjalliset koulutussuunnitelmat käytännön koulutuksen tukena

Opiskelijat kysyvät minulta usein teenkö aina kirjallisen koulutussuunnitelman, kun lähden kouluttamaan eläintä.  Rehellisyyden nimissä on vastattava, että en tee. Mikäli käytös on tärkeä ja siitä pitää tulla jossain aikataulussa suoritusvarma, teen kirjalliset koulutussuunnitelmat. Tämä voi yhtä lailla olla jäljestämiseen, tottelevaisuuteen kuin arki- tai ongelmakäytöksiin liittyvä käytös.

Työstäessäni joitain yksinkertaisia käytöksiä, kuten erilaisia kuonokosketuksia, alustoilla hakeutumisia tai luopumista, ties monettako kertaa samalle eläinlajille, jätän kirjallisen koulutussuunnitelman tietoisesti tekemättä. Näiden käytösten kanssa tiedän jo aiemmasta kokemuksesta minkälaisia mutkia matkaan voi tulla ja mitä kannattaa varoa vahvistamasta.

Jos tarkastelen asiaa eläimen näkökulmasta, ennakkoon mietityt koulutussuunnitelmat mahdollistavat mahdollisimman stressittömän koulutuksen olipa se sitten lemmikki, virkakoira tai kilpailukaveri. Kun kouluttaja pysähtyy etukäteen miettimään miten hän järjestää olosuhteet, ympäristön ja oman toimintansa niin, että ne edesauttavat koiran onnistumista ja kun pilkkoo kriteerit suunnitelmallisesti riittävän pieniksi, tulee välttäneeksi tarpeettomat epäonnistumiset, turhauman ja muut ei-toivottavat tunteet.

Koulutussuunnitelmia on monen tasoisia ja mitä tavoitteellisempaa koulutus on, sen tärkeämpää on suunnitella koulutuksen eteneminen monella tasolla. Raamit suunnitelmille antaa tietenkin jokin tavoite, kuten ”Käyttäytymiskoe 1.6.2019” tai ”Taluttimessa nätisti kulkeminen pääsiäiseen mennessä.”. Tältä pohjalta voi lähteä suunnittelemaan reittiä ja yksittäisiä askeleita nykytilanteesta tavoitteeseen.

Pitkän tähtäimen suunnitelma

Jokainen kouluttaja tekee niin tarkan viikko- tai kuukausisuunnitelman kuin haluaa ja tarvitsee. Toiset keskittyvät mieluummin 1-3 käytökseen kerrallaan, toiset työstävät useita käytöksiä tarkan päivä- ja viikkosuunnitelman mukaisesti. Nämä valinnat riippuvat paitsi omista mieltymyksistä myös käytettävissä olevasta ajasta.

Käytöskohtainen koulutussuunnitelma

Tämä on se vaihe, kun kouluttaja konkretisoi tarkasti koulutuksen tavoitteen, maalin, yksittäisen käytöksen osalta ja puntaroi erilaisia vaihtoehtoisia reittejä, joilla voi päästä maaliin. Tässä vaiheessa tehdään myös alustava matkasuunnitelma. Matkasuunnitelmalla tarkoitan sitä, missä järjestyksessä asioita tullaan kouluttamaan, kuten siedätänkö häiriöille ennen kuin liitän vihjeen tai miten vuorottelen keston ja yleistämisen kouluttamista, etten tule vakioineeksi mitään.


Treenikohtainen koulutussuunnitelma

Jos ei käytöksen tasolla kovin tarkkoja suunnitelmia paperille teekään, kannattaa viimeistään yksittäinen harjoitus miettiä paperille etukäteen jollain tasolla. Treenikohtaisen koulutussuunnitelman sisältö ja tarkkuus vaihtelevat nekin kouluttajan ja tilanteen mukaan.

Eläinkouluttaja tekee jatkuvasti koulutuksellisia valintoja koulutuksen aikana. Kouluttajan tulee tiedostaa nämä valintansa, sekä niiden seuraukset, mikä onkin koulutussuunnitelman tekemisen yksi tärkeä funktio. Kokemus saman käytöksen ja eläinlajin kouluttamisesta tuo luonnollisesti tietoa siitä, mitä kannattaa suunnitella kirjallisesti tai minkä voi jättää ”pään” ja improvisoinnin varaan. Edelleen kaikesta suunnittelun vaivasta huolimatta suunnitelmia ja omaa toimintaa on muutettava, jos koulutus ei etene.


Huomiot koulutuspäiväkirjaan

Koulutussuunnitelmien yhteydessä ei voi olla ottamatta esille koulutuspäiväkirjoja. Suunnitelmien toteutumasta on kerättävä dataa ja pidettävä päiväkirjaa. Suunnittelun ja päiväkirjan avulla kouluttaja välttää liian nopean etenemisen tai paikallaan junnaamisen. Ihminen on tapaeläin ja tekee mielellään samoja (kivoja ja hyvin sujuvia) treenejä päivästä toiseen, jos ei kiinnitä asiaan huomiota. Päiväkirjaakin voi pitää monella tasolla. Päiväkirjaan kannattaa tilanteesta riippuen kerätä tarkempaa dataa toistojen määristä tai pitäytyä karkeammassa kirjanpidossa.

————–

Caniksessa 1/2019 julkaistaan pidempi artikkeli, jossa tarkastelen mitä asioita kirjallisessa koulutussuunnitelmassa voi ja kannattaa olla. Näkemyksensä ja kokemuksensa koulutussuunnitelmista ja niiden sisällöstä kertovat myös kolme muuta ammattikouluttajaa: aktiiviharrastaja ja koirakouluyrittäjä Krista Karhu; koiratoiminnan opettaja, ylirajavartija Juha Pasanen Rajavartiolaitokselta, sekä käyttäytymisanalyysin asiantuntija Jari Parkkisenniemi. Lehti ilmestyy 21.2.2019.